Rakenne

Rakenne

Biisinteossa kappaleen rakenteen hahmottaminen jo alkuvaiheessa helpottaa työtäsi monellakin tapaa. Se auttaa sinua jäsentämään jännitteiden luomista, tarinan etenemistä ja jäljellä olevaa työmäärää. Tällä on siis valtavan suuri psykologinen merkitys, jonka ansiosta biisinteon eteneminen konkretisoituu ja sitä on helpompaa seurata.

Draaman kaarella jännitteen luominen

Kaikki taide noudattaa draaman kaarta. Oli kyse elokuvasta tai musiikista, intensiteetin kasvaminen ja laskeminen kliimaksin jälkeen noudattavat samaa kaarta. Oheisessa kuvassa draaman kaari on esitetty nousevana ja laskevana linjana mutta todellisuudessa myös nousuvaiheessa on välillä suvantokohtia.

Draaman kaari. (Nousiainen, M. 2019. Sydämellisin terveisin - Kuvan taiteellinen lisäarvo audioteoksessa -opinnäytetyöstä. Viitattu 29.6.2020. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172480/Nousiainen_Miia.pdf;jsessionid=A090B19C20F26C346DB5F08164C74816?sequence=2. Alkuperäinen lähde: Leino, T. 2003. Sanoista eläviä kuvia, käsikirjoittajan opas. Keuruu: Otava.)

Miten saan oman kappaleeni noudattamaan draaman kaarta?

Intensiteettimuutoksia kappaleeseen luodaan monella tavalla. Yksi tapa on luoda toisiaan kontrastoivat sointukierrot eri osien välille. Toinen tapa on luoda eri osiin toisiaan kontrastoivat melodialinjat. Kolmas tapa on kirjoittaa draaman kaari tekstissä auki tarinankerronnan keinoin. Näitä käsitellään Harmonia, Melodia ja Teksti -materiaaleissa. Tässä materiaalissa kerron muista tavoista.

Kappaleen intro aloittaa intensiteetin kasvattamisen. Se luo perustan, johon kuulija automaattisesti perustaa kaiken sen, mitä hän kuulee intron jälkeen. Se kannattaa siis pitää riittävän pienenä, jotta tulevat erot ovat kuulijalle selkeitä.

Ensimmäinen nostatus intensiteettiin koetaan, kun säkeistö alkaa ja melodia tulee mukaan sointukierron lisäksi. Pitämällä melodian puhealueella intensiteetti ei nouse heti alkuun liian korkealle.

Seuraava intensiteetin nousu -kokemus tulee, kun siirrytään kertosäkeistöön. Varsinaisen säkeistön ja kertosäkeistön välissä on joskus intensiteettiä nostattava pre-chorus. Usein se on samoilla soinnuilla mutta nousevalla melodialla. Joskus se voi olla kokonaan omalla sointukierrollaan.

Viimeistään kertosäkeistöön siirryttäessä kuulijan täytyy huomata kappaleen kasvaminen. Kontrastoivat sointukierrot ja melodiat ovat isossa roolissa. Myös sovituksellisilla asioilla voidaan vaikuttaa intensiteetin kokemukseen, esim. otetaan mukaan joku uusi soitin tai vaihdetaan rumpukomppia.

Toiseen säkeistöön siirryttäessä intensiteetti usein laskee hieman kertosäkeistöstä mutta on korkeammalla kuin ensimmäisessä säkeistössä. Suurempi intensiteetti välittyy esimerkiksi ronskimmalla laulutavalla, uuden soittimen lisäämisellä ensimmäiseen säkeistöön verrattuna tai vaikka rumpukomppia muuttamalla.

Toisen säkeistön jälkeen seuraa yleensä joko suoraan tai pre-choruksen kautta toinen kertosäkeistö, joka jatkaa intensiteetin nostamista usein joko uuteen osaan, bridgeen, tai vaikka instrumentaalisooloon. Bridge tai soolo toimii usein viimeisenä tunnelman nostattajana, jonka jälkeen kappale on täyttä tykitystä, kunnes tavalla tai toisella draaman kaari saa päätöksensä. Jollain tavalla kappale ohjataan loppuun.

Esimerkkibiisi: Michael Jackson - Rock With You https://www.youtube.com/watch?v=5X-Mrc2l1d0

Esimerkkirakenteita

INTRO eli alkusoitto                       4 tahtia

A (eli säkeistö, engl. verse)           16 tahtia

B (eli kertosäkeistö, engl. chorus) 8 tahtia

A                                                     16 tahtia

B (kerran tai kahdesti)                    16 tahtia

C (eli bridge)                                   16 tahtia

B (usein kahdesti)                           16 tahtia

OUTRO eli loppusoitto                   4 tahtia

tai

INTRO                                              8 tahtia

A (eli säkeistö, engl. verse)            12 tahtia

Pre-chorus                                       4 tahtia

B (eli kertosäkeistö, engl. chorus)  8 tahtia

A                                                     12 tahtia

Pre-chorus                                       4 tahtia

B (usein kahdesti)                           16 tahtia

C (eli bridge)                                    8 tahtia

B (usein kahdesti)                           16 tahtia

OUTRO                                            8 tahtia

Tarinan etenemisen seuranta

Rakenteen suunnittelu helpottaa myös siinä vaiheessa, kun alat kirjoittamaan tekstiä. Voit suoraan alkaa kirjoittamaan sanoja rakennepohjaan, jolloin näet konkreettisesti, missä kohti tarina on draaman kaarensa alussa ja milloin on huipennos. Tällöin myös näet konkreettisesti, kuinka monta lainia, eli lausetta sinulla on enää kirjoitettavana. Rakennepohja voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

"Otsikko"

Ensimmäinen säkeistö (säkeistöissä kerrotaan paljon)

• ensimmäinen laini
• toinen laini
• kolmas laini
• neljäs laini

Kertosäkeistö (usein toistavaa tekstiä)

• ensimmäinen laini = kappaleen otsikko
• toinen laini
• kolmas laini = ensimmäinen laini = kappaleen otsikko
• neljäs laini, joko toistaa toista lainia tai täydentää sitä

Toinen säkeistö

• ensimmäinen laini
• toinen laini
• kolmas laini
• neljäs laini

Kertosäkeistö (sama kertosäe kertaa joko yhdesti tai kahdesti)

Bridge

• ensimmäinen laini tuo ilmi jotain uutta, uusi näkökulma
• toinen laini tarinankerronnallisesti kappaleen huippukohta

Kertosäkeistö (sama kertosäe kertaa joko yhdesti tai kahdesti)