Laulamisen ABC - ilmainen näyte

Resonanssi ja rekisterit


Tässä sinulle näytemateriaalia Laulamisen ABC -verkkokurssin sisällöstä. Samankaltaista materiaalia, sekä kirjallista että videoitua, löytyy jokaisesta kurssin teemasta. 


Seuraava materiaali on osiosta 5: Resonanssi ja rekisterit. 
Näiden oppien avulla saavutamme ns. yksirekisterisen äänen, jolla voimme laulaa sekä korkealta että matalalta ilman breikkipaikan pelkoa!

"Rekisteri lauluäänen yhteydessä on usein väärinymmärretty ja huonosti selitetty. Rekisteri tarkoittaa sarjaa säveliä, jotka on tuotettu äänihuulissa samalla tavalla. Se ei kerro äänen soinnista kuitenkaan mitään.

Laulamisen kannalta olennaiset rekisterit ovat rinta- ja päärekisteri. Puhealueelta laulettaessa äänihuulilihas lyhentää ja paksuntaa äänihuulia kun taas korkeammalta laulettaessa rengasrusto-kilpirustolihas venyttää äänihuulia. Ilman näiden lihasten saumatonta yhteistyötä emme saavuta yksirekisteristä ääntä.

Jos menet rintarekisterin lihastyöllä säveliä ylöspäin, sinulla tulee vastaan ns. matalaäänisen laulajan breikkipaikka. Itselläni se on b1 -sävelen tienoilla, kuten monilla muillakin naisilla. Siinä kohdassa äänihuulilihas ei voi venyä enempää, joten lihastyö pettää ja lihas palautuu mukavuusalueelleen. Tämä lihastyön äkillinen muuttuminen kuullaan siten, että äänesi käyttäytyy tässä kohtaa oudosti: tulee ns. "kukko" tai ääni ohenee huomattavasti.

Jos tulet päärekisterin lihastyöllä säveliä korkealta alaspäin, törmäät ns. korkeaäänisen laulajan breikkipaikkaan. Itselläni, kuten monilla muillakin naisilla, se on sävelen f1 kieppeillä. Käytännössä tämä ilmenee käheytenä, "kukkona" tai jotenkin muuten äänestä selkeästi kuultavilla olevalla tavalla.

Koska emme voi tietoisesti venyttää ja supistaa näitä äänihuulia pidentäviä ja lyhentäviä lihaksia, keskitymme resonanssiin. Pää- ja rintaresonanssin yhtäaikainen toimiminen nimittäin tarkoittaa sitä, että molemmat lihakset, sekä äänihuulia pidentävät että lyhentävät lihakset, toimivat samanaikaisesti. Tällöin laulamme ns. yksirekisterisesti ja kuulemme äänen soinnin täyteläisenä ja rikkaana; yläsävelsarjat pääsevät soimaan täyteläisesti kaikilla sävelkorkeuksilla."


(c) Hanne Kivioja 2020, Laulamisen ABC